• Humani Training

Mielenhallinta - miten koira opetetaan olemaan koira

Mitä on mielenhallinta?


Mielenhallinta tarkoittaa sitä, että koira osaa aktiivisesti ja oma-aloitteisesti säädellä stressitasoaan ja vireystilaansa. Jokainen koira hallitsee mieltään jotenkin. Erilaisia menetelmiä koirilla tähän ovat muun muassa omistajaan turvautuminen, passiivisuus sekä kierrosten nostaminen eri tavoin. Nämä toimintamallit ovat koiran mielestä täysin järkeviä, sillä ne tuntuvat kaikki tuovan jonkinlaista hetkellistä apua sen kokemaan oloon. Monelle ihmisellekin on varmasti tuttua stressin tuoma rauhoittumisen vaikeus, jolloin on helpompi ottaa vaikkapa älypuhelin selattavaksi kuin rauhoittua olemaan tekemättä mitään. Koiralla ilmiö on hyvin samanlainen ja kierrosten nostaminen väsyneenä, epävarmana ja turhautuneena tuntuu helpommalta, vaikka pidemmällä tähtäimellä rauhoittuminen olisi se parempi vaihtoehto. Tavoitteena onkin koira, joka hallitsee mieltään hyvinvointiaan ja oppimistaan edistävällä tavalla.


Mistä mielenhallinnan ongelmat johtuvat?


Ongelmat kumpuavat pitkälti koirien elinolosuhteista. Ei siitä, että ne eläisivät kurjissa oloissa eivätkä omistajat pitäisi niistä huolta, vaan juuri toisin päin. Monen koiran elämä on niin helppoa ja luksusta, ettei sen tarvitse osata mitään itse. Ruoka tulee kuppiin aina säännöllisesti ja se on helppo hotkaista kertaheitolla. Lenkit ovat helpossa maastossa suoraa tietä kävelyä ja kotona saa paljon vain lepäillä. Harrastuksissa saa sitten mennä täysillä ja olla super-innostunut, hallinta on ulkoistettu ohjaajalle. Jos koira ei löydä heitettyä namia heti, niin sille näytetään se.

Tämä kaikkihan kuulostaa ihan mukavalta elolta. Mutta koiran ei tällöin tarvitse oppia ajattelemaan itse, vaan kaikki tulee valmiina ja omistaja on heti auttamassa, kun koiralla menee niin sanotusti sormi suuhun. Koira ei myöskään eläinlajina käyttäydy näin. Koiran lajityypillisiin käytöstarpeisiin kuuluu haistelua ruuan ja kumppanin etsinnän merkeissä, kaivelua ja tonkimista, juoksentelua, haukkumista ja vahtimista sekä paljon kaluamista ja pureskelua. Nämä käytökset tuovat koiralle itsessään mielihyvää ja niiden tarve kumpuaa perimästä. Todellinen koiran luksuselämä onkin siis juuri ruuan löytämisen haastetta ja likaista rymyämistä.

Elinolosuhteissa yksi merkittävä tekijä on ihmisen tuoma kontrolli eli koiran elämän rajaaminen ihmisyhteiskuntaan sopivaksi. Koira on lähes poikkeuksetta hihnassa, yleensä aika lyhyessä sellaisessa. Koira harvoin tietää voivansa löysätä hihnaa saadakseen ikävän vetämisen tunteen pois. Lenkit kuljetaan ihmisen haluamaan suuntaan ja ihmisen haluaman ajan. Ihmisten tapa ohittaa toisiaan läheltä on koirille luonnoton ja epäkohtelias, minkä vuoksi ohittamisen ongelmia esiintyy paljon. Jos koira haluaisi mennä toisesta koirasta ohi kauempaa kierrellen ja maata haistellen, ihminen usein torppaa nämä aikeet. Koira siis ulkoiluttaa ihmistä, ihmisen ehdoilla.Koirat ovat paljon sisällä ja paljon yksin. Arjessa koiran pitää mielellään monen mielestä olla hiljainen ja huomaamaton, paitsi silloin kun ihminen haluaa sen kanssa tehdä jotain. Mielipiteen ilmaiseminen tulkitaan usein uhmaamiseksi, eikä koira saa esittää toiveita tai ilmaista pelkoaan. Harrastuksissa saa olla äärettömän innoissaan, mutta sitä intoa ei saa kohdistaa vääriin asioihin. Välillä ihminen määrää koiran tauolle, mutta ei välttämättä huolehdi aidosta palautumisesta. Jos koira haluaisi itse ottaa tauon tai rauhoitella itseään meluisassa hallissa maata haistelemalla, se haetaan takaisin hommiin tai sitä jopa rankaistaan.

Stressi on merkittävin syy ongelmakäytösten taustalla. On olemassa positiivista stressiä, eli motivoitumista ja innostumista sekä negatiivista stressiä, eli pelkoa ja pahaa oloa. Positiivinen stressi voi olla ongelmana aktiivisesti harrastavalla koiralla tai kotikoiralla, joka leikkii paljon heitto- ja vetoleikkejä. Negatiivinen stressi on negatiivisia tunteita ja esimerkiksi kivusta tai ylipainosta johtuvaa inflammatorista stressiä. Pelko aiheuttaa voimakkaan stressireaktion koiran elimistössä. Koira ei voi valita erittääkö se stressihormoneja vai ei. Kun se säikähtää tai havaitsee jotakin aiemmin ikäväksi kokemaansa, sen elimistö käynnistää pelkoreaktion. Esimerkiksi rähisevän koiran jokainen ohitus voi olla hyvin pelottava kokemus, koira voi kokea olevansa jopa kuolemanvaarassa. Tällaisten valtavien stressipiikkien jatkuva esiintyminen johtaa väistämättä krooniseen ja jatkuvasti nousevan stressitasoon. Stressihormoni kortisoli nimittäin saattaa hyvinkin olla vielä viikon päästä koiran elimistössä, sillä sen tehtävä on aiheuttaa pitkäkestoinen valmiustila.

Stressaantunut koira reagoi pieniinkin ärsykkeisiin voimakkaammin kuin sama koira vähemmällä stressillä. Stressi heikentää oppimista ja keskittymiskykyä. Ihmisen asettamat rajat estävät koiraa ratkaisemasta ongelmiaan koiramaisesti ja pitkällä tähtäimellä kannattavalla tavalla. Toisaalta rajat aiheuttavat ylilyöntejä tarpeiden patoutuessa. Niinpä koiran ratkaisumalli voi olla toista koiraa kohti syöksymistä, kiehnäämistä omistajassa, jonkun osapuolen puremista tai näykkimistä, rähinää, vinkumista, sähläämistä, vetämistä tai paikalleen jähmettymistä. Ne eivät useinkaan ole kuitenkaan meidän ihmisten mielestä mukavia tapoja reagoida, eivätkä pitkällä tähtäimellä tue koiran hyvinvointia. Koiran toiminnassa ei ole sen itsensä kannalta mitään järkeä ja niin se ikään kuin kadottaa sisäisen koiransa.


Miksi mielenhallintaa pitäisi kouluttaa?


Kun koiraa muistutetaan sen luontaisista rauhoittumisen keinoista, se oppii hallitsemaan mieltään ja tunteitaan ja säästytään paljolta ongelmalliselta käytökseltä. Arjen askareet ja harrastukset sujuvat eikä ihmisen enää tarvitse jatkuvasti havainnoida ympäristön ärsykkeitä, vaan koira osaa selvitä itse. Tämä tuo koirakon välille luottamusta ja lepoa, jotka tuovat rauhaa. Rauha tuo mukanaan läsnäoloa, joka puolestaan on avaintekijä koiran lukemisessa ja kuuntelemisessa. Kun koiraa osataan kuunnella juuri tässä hetkessä, eikä jumituta ennakko-oletuksiin, koira kertoo kuinka sitä tulisi seuraavaksi kouluttaa tai kohdella. Kun koira saa vastakaikua tarpeilleen, sen halu ottaa kontaktia ja olla ihmisen läheisyydessä lisääntyy. Nämä asiat ovat koirakon yhteistyön ja yhteyden kulmakiviä.

Todellisuudessa koiran kouluttaminen on vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksessa kummallakin osapuolella on oma roolinsa, eikä kumpikaan jyrää toisen viestien päälle tai kontrolloi toista liikaa. Jos koira kertoo tarvitsevansa apua, on ihmisen autettava koiraa tukien sen itsenäisen ongelmanratkaisun ja mielenhallinnan kehittymistä. Esimerkiksi kapeasta hallin ovesta kulkiessa koira ei välttämättä vielä osaa hallita mielentilaansa, jos oven takaa paljastuukin toinen koira hampaat irvessä. Vaarana on jopa fyysinen loukkaantuminen, jos koira vain lasketaan menemään ovesta ja miettimään itse. Ohjaajan on tällaisessa tilanteessa hyvä rajata koiransa huonojen valintojen mahdollisuutta lyhentämällä hihnaa ja kurkkaamalla itse ovesta, ja sen jälkeen hallitusti ja tarvittaessa namin avulla ovesta kulkemalla.

Koiran mielenhallinnan osaaminen vähentää sekä koiran että omistajan stressiä huomattavasti. Koirakon yhteys on jo itsessään arvokas asia, mutta se myös mahdollistaa harrastus- ja koulutusmenestyksen sekä mukavat yhteiset hetket arjessa. Mielenhallintaa kouluttaessa tulee kuin varkain opittua jotakin myös itsestä ja omasta mielentilasta tämän kiireisen maailman keskellä.

172 views

Recent Posts

See All
Humani Training
Humani Training Center
Holstilantie 25, 
71570 Syvänniemi
  • Facebook
  • Instagram
©2021 Humani Training. All rights reserved. Finland