• Humani Training

Mikä on naksutin ja miten sitä käytetään?

Naksutinkoulutuksen osaava kouluttaja voi kouluttaa tehokkaasti haluamiaan käytöksiä ja valmiit käytökset ovat luotettavia ja vahvoja. Kouluttaminen on mukavaa sekä eläimelle että kouluttajalle itselleen, ja se perustuu kymmeniä vuosia vanhoihin Pavlovin ja Skinnerin teorioihin. Kouluttaminen naksuttimella on hyvin yksinkertaista, mutta ei aina helppoa. Harjoitus tekee kuitenkin mestarin, sillä naksutinkoulutuksessa mekaaniset taidot ovat tärkeässä roolissa.


Mikä on naksutin?


Naksutin on pieni, yleensä muovinen laatikko, jonka sisällä on metallinen lätkä, jota painaessa kuuluu naksahtava ääni. Jotkin naksuttimet on varustettu painamista helpottavalla nappulalla. Erilaisista ja eri valmistajien tekemistä naksuttimista voi kuulua hieman erilainen ääni, mutta niitä käytetään aivan samalla tavalla. Aralle eläimelle hiljaisempi naksahdus voi olla parempi ja esimerkiksi ulkona kouluttaessa kovempi naksahdus erottuu taustahälystä paremmin.

Naksuttimen tarkoitus on merkitä eläimelle se hetki, jolloin se teki jotain oikein. Se korvaa siis perinteisemmin käytetyn "hyvä" -sanan tai muun kehun, josta palkkio seuraa. Kehua käytetään yleensä myös itse palkkiona, kun taas naksutin ei ole palkkio, vaan se kertoo, että palkkio on tulossa. Se ei siis ole myöskään luoksetulokutsu tai houkutin, eikä keino herättää koiran huomio. Naksutinta käytettäessä tulee muistaa, että naksu=maksu, muuten naksahdus menettää merkityksensä, eikä enää kerro onnistumisen hetkeä. Jokaisesta naksautuksesta tulee siis antaa palkkio, vaikka olisi vahingossa naksauttanut väärällä hetkellä. Naksutin on huomattavasti tarkempi, kuin suulla annettu äänimerkki, mutta muitakin äänimerkkejä voi toki käyttää naksuttimen tilalla esimerkiksi käsien ollessa täynnä koulutusvälineitä, hihnoja ja nameja. Tällöin voi naksauttaa kielellään, viheltää lyhyen vihellyksen tai sanoa esimerkiksi "zip" tai "piip". Tärkeää on, että äänimerkki on sellainen, jota koira ei kuule muussa yhteydessä. Tämän vuoksi tavallinen kehu tai vaikkapa "jes" voi olla huono vaihtoehto, sillä ihminen sanoo niitä helposti muutenkin jutellessaan eläimelle.


Mitä on naksutin koulutus?


Naksutinta voi käyttää koulutukseen monella tavalla, mutta sen varsinainen tarkoitus on koulutusmenetelmä nimeltä shaping eli sheippaus (suom. muotoilu) . Tämä menetelmä perustuu siihen, että eläin palkitaan aina, kun se tekee jotakin oikean suuntaista, eikä vasta valmiista suorituksesta. Jos esimerkiksi tavoitteena on saada koira istumaan tietylle alustalle, ensimmäisenä naksautetaan ja palkitaan, kun koira katsoo alustaa, sen jälkeen siitä, kun se ottaa askeleen kohti alustaa ja sitten, kun se menee katsomaan sitä jo lähempää. Näin toiminta saadaan motivoivaksi ja palkkioiden tiheys (=vahvistetiheys) pysyy korkeana. Tästä päästäänkin kriteeriin.

Kriteeri tarkoittaa sitä, mistä kouluttaja on päättänyt palkita eläintä. Esimerkiksi alustan katsominen on ensimmäinen kriteeri, toinen kriteeri on askeleen ottaminen sitä kohti. Kriteeriä tulee nostaa yksilölle ja tehtävälle sopivassa tahdissa niin, että eläin pysyy motivoituneena työskentelyyn. Hyvä nyrkkisääntö on nostaa kriteeriä, kun kymmenestä toistosta kahdeksan onnistuu eli onnistumisen todennäköisyys on 80%. Kriteeriä ei saisi laske enää, mikäli eläin jo osaa suorittaa ylemmän kriteerin vaatiman käytöksen. Kuitenkin on muistettava laskea kriteeriä silloin, kun eläin ei suoriudu ylemmästä kriteeristä ja tekee yli kolme virhettä peräkkäin. Mikäli kriteeriä ei nosta tarpeeksi, käytös saattaa jumittua sille tasolle millä se on, tai eläin saattaa pitää tehtävää liian helppona ja lähteä pois.

Sheippaamalla saadaan muotoiltua monimutkaisiakin käytöksiä, kun ne vain osataan pilkkoa tapeeksi pieniin palasiin kriteerin avulla. Sheippaamalla luodut käytökset ovat myös hyvin varmoja.


Teoriatausta, johon naksutin perustuu


Naksuttelun taustalta löytyvät Ivan Pavlovin klassisen ehdollistumisen sekä B.F. Skinnerin operantin ehdollistumisen teoriat. Klassinen ehdollistuminen perustuu siihen, että ärsyke 1 aiheuttaa tietyn reaktion eläimessä aina esiintyessään, esim. ruoka ja kuolaaminen. Sitten alunperin merkityksetön ärsyke 2 esitetään eläimelle ärsykkeen 1 yhteydessä, jolloin pikku hiljaa jo pelkkä ärsyke 2 aiheuttaakin kuolaamisen , kuten Pavlovin kokeessa kello alkoi aiheuttaa kuolaamisen. Aluksi naksutin "ladataan" eli ehdollistetaan namiin naksauttamalla ja antamalla nami ilman mitään vaatimusta oikeasta käytöksestä. Tätä toistetaan muutaman kerran, kuitenkin varmistaen, ettei elin pelkää naksahduksen ääntä. Kun eläin yhdistää naksahduksen ja namin, on tapahtunut klassinen ehdollistuminen ja pelkkä naksahduksen kuuleminen saa eläimen odottamaan namin maku suussaan. Kun lähdetään kouluttamaan jotakin tiettyä käytöstä, mukaan tulee operantti ehdollistuminen. Eläimen annetaan kokeilla, mikä sen toiminta tuottaisi sille palkkion ja mikä ei. Tällöin se oikeasti ajattelee, mitä sen kannattaisi tehdä, ja muistaa hyvin opitun käytöksen. Eläin myös keskittyy itse tekemiseen eikä namiin tai houkuttelevaan kädenliikkeeseen, ja koulutus etenee nopeasti.

Aluksi naksuttimen ja namin välillä olevan ajan on oltava lyhyt. Kun eläin on ehdollistunut naksuttimeen hyvin, ja sitä käytetään koulutuksessa, aika voi olla jopa pidempi, sillä eläin kyllä tietää vahvisteen olevan tulossa. Kannattaa ottaa huomioon myös koulutettava eläinlaji. Esimerkiksi kanalle vahvisteen on tultava nopeasti, ettei se ehdi jatkaa toimintaa ja näin yhdistä vahvistetta väärään käytökseen, kun taas lammas lähtee pakoon ja yllyttää koko lauman juoksemaan, jos palkkaava käsi liikkuu liian nopeasti.


Miksi naksutin eikä sana?


Siihen on monta syytä. Naksutin on nopeampi kuin sana. Naksuttimen ääni kuulostaa aina samalta käytti sitä sitten kuka tahansa tai missä mielentilassa tahansa. Sanaan sisältyy helposti oman mielentilan aiheuttamia äänenpainon muutoksia ja voi olla, että varsinkin eläin huomaa kouluttajan stressin. Koira voi alkaa rauhoitella omistajaansa rauhoittelueleillä toivotun käytöksen sijaan. Sana on usein myös sellainen, jota tullaan käyttäneeksi välillä ennen palkkaa ja välillä sen jälkeen, joskus jopa ilman minkäänlaista yhteyttä palkkioon. Se ei siis yhtä absoluuttisesti tarkoita, että nami tai lelu on tulossa.

Naksuttimeen liittyy myös eräs mielenkiintoinen aivokemiallinen seikka, joka tekee siitä sanaa tehokkaamman. Sen ääni on nimittäin tavallisesta arjesta poikkeava, äkillinen ja terävä naksahdus, joka laukaisee aivoissa mantelitumakkeen toiminnan. Mantelitumake vastaa mm. Säikähdyksistä eli sellaisista tunnereaktioista, joissa ei ole aikaa pohdiskella mikä sen aiheutti. Erityisesti nopeat äänet ja valot aktivoivat sen toiminnan. Se toimii niin pelkojen kuin positiivistenkin asioiden yhteydessä. Naksuttimen ääni oikein ehdollistettuna laukaisee ikään kuin positiivisen säikähdyksen eläimen mielessä.

46 views

Recent Posts

See All
Humani Training
Humani Training Center
Holstilantie 25, 
71570 Syvänniemi
  • Facebook
  • Instagram
©2021 Humani Training. All rights reserved. Finland