Mitä menetelmiä käytämme?
Kaikissa palveluissamme käytetään koiraystävällisiä menetelmiä kuten positiivista vahvistamista (=palkitaan oikein toimimisesta), negatiivista vahvistamista (=annetaan koiralle tilaa suhteessa häiriöön) sekä negatiivista rankaisua (=ei-toivotusta käytöksestä palkkio poistuu). Emme koskaan käytä positiivista rankaisua (=ei-toivotusta käytöksestä aiheutetaan jotakin ikävää kuten kipua tai moitteita).
Käytämme myös vastaehdollistamisen eri muotoja (palkitaan koiraa samalla häiriötä asteittain voimistaen), LAT- ja BAT- koulutustekniikoiden harjoituksia sekä kosketusharjoituksia Tellington TTouch -otteista soveltaen. Käytämme useimmiten palkkana ruokaa, mutta myös esimerkiksi Premackin periaatetta (=annetaan koiran tehdä sitä mitä se haluaa kun se ensin tekee mitä me haluamme). Lisäksi hyödynnämme tiettyjen käytösten vaikutusta hermostoon ja tunnetilaan mielenhallintataitojen kouluttamiseksi.
Mitä pyrimme saamaan aikaan?
Kaikki palvelumme perustuvat mielenhallintaan ja sen soveltamiseen eri tilanteissa. Tämä tarkoittaa sitä, että koira opetetaan itse hallitsemaan sisäistä oloaan, eli tunnetilaansa ja kiihtymystään, ja sen kautta myös ulkoista käytöstään. Koska koira ei luonnostaan osaa toimia ihmisten monimutkaisessa elinympäristössä, ne joutuvat usein hankaliin tilanteisiin, joissa niitä jännittää, turhauttaa, ne innostuvat liikaa ja kiihtyvät. Harva meistä hoksaa kouluttaa koiralle jo pentuna sitä, kuinka sen tulisi hankalaan oloonsa suhtautua ja keskitymme vain ulkoiseen käytökseen. Se ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu, sillä sisäinen olo luo ulkoisen käytöksen ja ellei sisäistä tilaa muuteta, ei ulkoinen muutos säily.
Voimakkaat tunteet ja kiihtymys tuovat yleensä mukanaan myös voimakasta ja kiihtynyttä käytöstä, kuten haukkumista, vetämistä, hyppimistä ja puremista. Koiran ei oikeastaan koskaan normaalissa ja turvallisessa arjessa tarvitsisi tai olisi hyvä olla sellaisessa mielentilassa, jossa se käyttäytyy edellä mainitusti. Sen sijaan koira voisi useimmiten olla rauhallinen, rento ja tyytyväinen ja näin myös käyttäytyä rauhallisesti. Jos haluamme koiran kuitenkin kiihtyvän esimerkiksi leikkiessä tai harrastuksissa, kiihtymys kannattaa silti olla rajallista, eikä holtitonta ja hallitsematonta. Näin ongelmallista ja jopa vaarallista käytöstä ei esiinny kiihdyttävienkään aktiviteettien suhteen. Koiralle voidaan opettaa tämä säätely siten, että se itse hakeutuu kulloinkin fiksuun mielentilaan: kun on syytä kiihtyä, voi kiihtyä, kun ei tapahdu mitään, kannattaa olla rauhassa. Koira ei tarvitse tähän säätelyyn ihmistä ja ihmisen aloitetta.
Miksi koulutusta tarvitaan ja mitä tekijöitä taustalla vaikuttaa?
Jokainen koira on yksilö, joka muodostuu geeneistä ja ympäristön vaikutuksesta. Voimme ajatella, että osa koiran käyttäytymisestä ja taipumuksesta tiettyyn sisäiseen oloon johtuu sen perimästä ja osa siitä, mitä se on kokenut ja oppinut. Jos koira on kokenut jonkin asian pelottavana tai kipua tuottavana aiemmin, se tuntee pelon tunnetta jatkossakin kyseiseen asiaan liittyen. Arkuus voi olla myös perinnöllistä ja tällöin koiralla on taipumus kokea pelkoa useammin kuin koiralla joka ei ole perinnöllisesti arka, myös ilman aiempia oppimiskokemuksia. Koiralla on siis tietyt ominaisuudet ja valmiudet selviytyä omasta elämästään oman perheensä kanssa, omassa elinympäristössään. Mikäli koiran valmiudet eivät riitä elämästä selviytymiseen siten, että pelkokokemuksilta ja hyvinvointiriskeiltä (myös omistajan puolelta) vältytään, tarvitsee koira apua ja lisää valmiuksia.
Geenejä emme voi kouluttamalla muuttaa, mutta voimme tukea koiran heikompia osa-alueita ja ohjata vahvojen taipumusten esiintymistä fiksumpaan suuntaan, kohti tasapainoista ja hyvinvoivaa elämää. Emme voi myöskään kouluttaa koiraa pitämään kipua mukavana asiana. Kipu tulee aina pois sulkea ja hoitaa ennen koulutuksen alkua tai jos kipua epäillään kesken koulutuksen. Kun ongelmakäytöstä aiheuttava kipu poistuu, myös ongelmakäytös poistuu. Joskus kuitenkin kivusta jää ikävä pelkomuisto, joka täytyy purkaa. Kun kipua tutkitaan ja hoitoa etsitään, voidaan koiraa kouluttaa sen voinnin sallimissa rajoissa. Mielenhallintataidot auttavat koiraa löytämään myös kiputilanteessa rauhallisemman reaktiotavan esimerkiksi puremisen tai ylikiihtymyksen sijaan, mikä usein myös ehkäisee kiputilan pahenemista ja tietenkin muiden osapuolten vammoja. Kuitenkin on hyvä muistaa, ettei voimakkaassa kiputilassa oleva eläin koskaan ole ns. pomminvarma, ja se saattaa purra vaikka muuten olisi ihmis- ja koiraystävällinen.
Miten palvelu etenee yksityiskoulutuksissa?
Jotta tiedämme millaiset valmiudet koiralla on ja millainen sen elinympäristö on, meidän on kartoitettava lähtötilanne. Kartoitusvaiheessa keskustelemme koiran terveydentilasta (kivun pois sulkemiseksi), arjesta (paremmin koiran valmiuksiin sopivan elinympäristön löytämiseksi) sekä tietenkin koiran ongelmasta ja siitä kuinka se esiintyy. Näistä tekijöistä kouluttaja päättelee, millaisia muutoksia arjessa tulee tehdä, tarvitseeko koira ensin eläinlääkäriä tai esimerkiksi hierontaa ja millaisia valmiuksia koiralta puuttuu ongelmatilanteessa. Kartoitusvaiheessa on myös teorialuento, jossa varmistetaan, että koiran omistaja saa perustiedot koiran käyttäytymisen syistä ja koulutusmetodeista. Tämän jälkeen kouluttaja kouluttaa koiraa ja kartoittaa sen ominaisuuksia ja valmiuksia Kartoituskoulutuksessa sekä tekee koirasta Seeking Trust - ominaisuusprofiilin. Kartoitusvaiheen jälkeen koulutus jatkuu yhdessä sovitun koulutuspaketin ja Kartoituksessa laaditun suunnitelman mukaisesti.
Koulutus voi sisältää yksilöllisen kokonaisuuden esimerkiksi seuraavanlaisista harjoituksista: rauhoittumisharjoitus ilman häiriötä ja häiriön alla, vireensäätelyn harjoitus, itsevarmuuden vahvistamisen harjoitukset, itsenäisen tauon ottaminen, passiiviset oteharjoitukset, omaehtoisuusharjoitukset, ongelmanratkaisukyvyn vahvistamisen harjoitukset, luottamusharjoitukset, kehonhallintaharjoitukset ja tietenkin varsinaisen ongelma-asian eli esimerkiksi ohitusten, vieraiden tulon, yksin olemisen, käsittelyn tai harrastuslajin harjoitukset. Rakennamme harjoitukset juuri sinun ja koirasi arkea ja elämäntapaa ajatellen, jotta uudet toimintamallit integroituisivat helposti osaksi elämää. Jos koiralla on harrastukseen liittyviä haasteita, on tärkeää tarkastella harrastuksen tekniikkataitojenkin osaamista ja niiden kouluttamiseen käytettyjä keinoja, sekä opetella tarvittaessa parempia malleja niihinkin.
Toiselle koiralle hyödylliset harjoitukset voivat olla toiselle haitallisia ja vahvistaa juuri väärää ominaisuutta, joten on tärkeää kartoittaa kunkin koiran yksilöllinen ”ominaisuuscoctail”.
Miten ryhmätreenit järjestetään?
Myös ryhmätreeneissä pohjana toimii mielenhallinnan taitojen liittäminen esimerkiksi harrastuslajiin tai ohitustilanteisiin. Näin koira myös oppii tehokkaimmin, sillä kiihtymys ja negatiiviset tunteet heikentävät oppimista vaikka koulutustekniikka olisi täydellistä muilta osin. Ryhmäharjoituksissa mielenhallintaa harjoitellaan sillä aikaa kun toinen koirakko treenaa harrastuslajia tai siten, että esimerkiksi toista koiraa lähestytään vain hyvällä ja suotuisalla mielentilalla. Osalla kursseista jokainen koirakko treenaa omalla vuorollaan, jolloin toisia koiria ei ole samassa tilassa tai näkö-/kuuloetäisyydellä.
Mitä saan verkkokoulutuksista?
Verkkokursseiltamme ja -luennoistamme voi oppia mielenhallinnan kouluttamiseen käytetyn Seeking Trust -metodin teoriataustaa ja koiran käyttäytymisen ymmärtämistä, sekä opetella rauhoittumis- ja vireenhallintaharjoitukset kotona omaan tahtiin. Ne eivät kuitenkaan usein riitä ratkaisemaan kokonaan koiran ongelmallista käyttäytymistä tai epäsuotuisaa mielentilaa harrastuksissa, sillä niiden kattama alue koko mielenhallinnan osalta on rajallinen vaikkakin olennainen. On siis suositeltavaa ottaa verkkokurssien lisäksi yksäreitä, joita voi ottaa myös etänä. Kuitenkin mikäli kunnollista Kartoitusvaihetta ei suoriteta, koulutuksen yksilöllisyys ja näin myös tehokkuus ja tulokset jäävät väistämättä rajallisiksi.
Entä jos en osaa mitään?
Mielenhallinnan lisäksi opettelemme yhdessä koiran ja omistajan kanssa kouluttamisen tekniikkaa ja sen soveltamista arjessa toimivien toimintamallien löytämiseksi. Kenenkään ei tarvitse olla kouluttajamestari koulutuksen tullessaan, vaan harjoitukset aloitetaan kunkin asiakkaan omalta tasolta (ryhmätreeneissä voi olla suositeltu taitotaso) . Kysymyksiä saa esittää täysin vapaasti ja kouluttaja vastaa niihin koulutuksen lomassa. Voimme järjestää erikseen keskustelukertoja ja joskus juommekin asiakkaan kanssa teetä takkatulen ääressä pohtien yhdessä koulutusprosessin muodostamia tunteita. Koiralle voidaan opettaa toiveidesi ja tarpeidesi mukaan selkeitä teknisiä toimintatapoja, kuten omalla paikalla odottaminen vieraiden tullessa tai voimme keskittyä yhteisymmärryksen luomiseen ja suhteen kehittymiseen. Räätälöimme palvelun myös sinun tarpeidesi mukaisesti, kuitenkaan emme koiran kustannuksella.
Tarvittaessa kouluttaja voi suositella valjaita, hihnoja, harrastuslajeja, ruokia, lisäravinteita tai muiden eläinalan ammattilaisten palveluita.
Mitä jos pelottaa, hävettää ja surettaa?
Usein törmäämme koulutuksissamme myös omistajan mielentilan tuomiin haasteisiin. On vaikea uskoa koiran osaavan käyttäytyä uudella tavalla, kun on niin paljon kokemusta siitä kun se ei osaa. On vaikea alkaa luottaa koiraan, jota tai jonka toiminnan seurauksia on aiemmin joutunut pelkäämään ja stressaamaan. Muutos ei tapahdu silmänräpäyksessä myöskään omistajan mielessä ja helposti käykin niin että jos vain koiran olo ja käytös korjataan, ongelma jää elämään omistajan mieleen. Sieltä se taas palaa omistajan käytösmallien surauksena osaksi myös koiran toimintaa. On siis ensiarvoisen tärkeää huomioida koko koiran kanssa elävä perhe osana muutosprosessia. Kouluttajalle saa ja on hyvä kertoa omista peloistaan ja epävarmuuksistaan koiran käytöksen tai koulutuksen suhteen. Jos jokin harjoitus jännittää liikaa, sitä ei tarvitse tehdä ennen kuin on valmis. Olemme myös tarvittaessa tukena mikäli omistaja harkitsee koirasta luopumista tai eteen tulee ylitsepääsemättömiä terveysongelmia.
Koiran kouluttaminen on siis kokonaisvaltainen muutosprosessi, joka vaatii aikaa ja paneutumista. Kuitenkin mitä kärsivällisemmin maltamme edetä koiran tahdissa, sitä nopeammin ja kestävämmin saamme muutosta aikaan. Hyvä muistisääntö on, että Humani Trainingilla kysymme koiralta miten meidän tulisi sitä kouluttaa, emmekä käske koiraa toimimaan siten miten me päätämme. Kun koira voi hyvin ja sillä on psyykkiset ja fyysiset valmiudet selviytyä omasta elämästään, se voi myös oppia haastaviakin teknisiä taitoja harrastuslajeissa tai kotona temppuillen, sekä olla mukana arjen seikkailuissa. Kun omistaja ymmärtää koiraansa ja sen kokemusmaailmaa, on myös teknisten taitojen kouluttaminen helpompaa ja tehokkaampaa ihan kotioloissakin.
Tärkeintä kaikessa on kuitenkin luottamukseen ja turvallisuudentunteeseen pohjaava suhde. Huippusuoritukset ja parhaat muistot kumpuavat luottamuksesta ja levosta käsin.
